Minä ja mun naurettavat pelkoni!

Tähän alkuun mun on heti todettava, että mä koen virtauskokemusta lukiessani psykaa! Menetän ihan kokonaan ajantajun, keskityn vaan ja ainoastaan psykan lukemiseen ja se on just sopivan haastavaa ja tavoitteellista lukea sitä! Ai että, miten mä tykkäänkään siitä :) Nautin siitä! Aiai.

 

Jep. Mutta niin, viime yönä tuli taas huomatuksi mun hölmö pelkoni. Mä juu kyllä tiedostan, että se on ihan höhelöä pelätä sellaista mihin ei ole syytä, mutta en voi siltikään sille mitään.

Mä pelkään pimeää! Mä pelkään, että jostain mun kaapista tulee joku hirvee juttu tai sängyn alta. En pysty pitämään kättä tai jalkaa peiton ulkopuolella, koska pelkään että joku nappaa niistä kiinni. Se on muuten jännä, miten peiton alla oleminen tuntuu niin turvalliselta, vaikka eihän se nyt oikeasti miltään hirviöiltä tai muilta ölliäisiltä suojaa. Jos sellaisia siis jossain sängyn alla tai kaapeissa piileskelisi. Kaiken lisäksi elokuva Black Swan on saanut mut pelkäämään valojen sammuttamista. Siinä elokuvassa on kohta, jossa se päähenkilö Nina laittaa keittiön pimeäksi ja sitten sieltä pimeydestä kuuluu joku kuiskaus "Sweet girl". Ja kun se laittaa valot takaisin päälle, siellä huoneen nurkassa on joku hirveen näkönen olento. Ja tästä syystä mä pelkään joka kerta, kun oon käymässä nukkumaan ja pistän valot pois päältä! Mä pelkään että joku öllikkä siellä mun huoneen nurkassa alkaa jotain kuiskimaan. Hui. Nää ajatukset mua vaivaa ennen nukkumaanmenoa välillä niin, että en meinaa saada unen päästä millään kiinni. En mä varmaan pysty ees koskaan muuttamaan yksin tän vuoksi, koska aina kun mua pelottaa mä tarviin jonkun ihmisen äänen, mikä mut sitten palauttaa maan pinnalle. Useimmiten ainakin. Mutta kuka mulle sitten ikinä vastaisi kotona, kun muuttaisin yksin? Ei kukaan. Oon vähän höpsö, tiedän.

Tän lisäksi mä pelkään myös ilmapalloja. Ne on ihan hirveitä! Oikeastaan mä pelkään niissä sitä, että ne räjähtää. En mä pysty olemaan normaalisti missään, missä on ilmapalloja. Onneksi tää pelko nyt on alkanut jo vähän laantumaan, mutta ei se kokonaan oo lähtenyt mihinkään.

Tarvitsisin varmaan jotain käyttäytymisterapiaa sekä mun pimeyden pelon että ilmapallopelon hoitamiseen.

Tää ajatus munkin pitäisi sisäistää!

 Mulla on tässä viime aikoina muutenkin ailahdelleet tunteet miten sattuu. Se johtuu varmaankin siitä, kun stressaa koko ajan kirjoitukset. Mutta tänään just aloin miettimään, että ei oo enää kun vajaa kuukaus niin kaikki tää ahertaminen on ohi ja alkaa pääsykokeita varten ahertaminen! Aika menee vaan niin äkkiä.

Tämä manatee tässä kuvaa hyvin mun viime päivien tunnekirjoa.

Sain eilen myös kuulla ihanan jutskan! Hurts tulisi esiintymään Ruisrockiin 5.7. Ois ihan mahtavaa päästä sitä katsomaan, mutta saa nyt sitten nähdä että onko rahaa lippuihin ja saisinko sinne edes seuraa mukaan.

Tähän loppuun mä jaan vielä pari kuvaa. Sitten lähden takaisin psykan pariin, heippalihei!

Niin hyvää mehua namnam!

Oltiin tässä pari viikkoa sitten katsomassa Piin elämä 3D:nä.

Minä ja hassu kaverini Vikilii.

Iiinan syntymäpäiväjuhlat ja kuningaskavereita!

Teijan Iinalle tekemää herkkukakkua ja Idan ja mun tekemiä mokkapaloja.

Tiistaina päätin tehdä kasan lettuja, hyvin ne sitten meni kaupaksi!

 Ps. Musta on ihanaa kun tulee kevät, aurinko paistaa ja lumet sulaa! Ihanaa kun ulkona on aurinkoinen kevätilma ja kuuntelen tässä Jason Mrazia, ne sopii hyvin yhteen. Kevättä alkaa tulemaan rintaani. Mukavaa :)